Liikunta, oppiminen ja lapsen kehitys
Miksi motoriset taidot ovat yksi tärkeimmistä oppimisen perustoista – ja miksi niitä ei voi enää sivuuttaa
Motoriset taidot eivät ole lapsen kehityksessä sivuroolissa. Ne vaikuttavat siihen, miten lapsi keskittyy, oppii, osallistuu ja rakentaa uskoa omaan osaamiseensa.
Kuvittele hammaslääkäri.
Hän työskentelee ahtaassa tilassa, huonossa näkyvyydessä ja tekee millintarkkaa työtä potilaan liikkuessa. Käden liike on rauhallinen, tarkka ja hallittu.
Tämä ei ole synnynnäinen taito. Se on vuosien harjoittelun tulos – ja se alkaa lapsuudesta.
Silti motorisia taitoja pidetään edelleen helposti liikuntatuntien asiana.
Se on virhe. Motoriset taidot rakentavat oppimista, keskittymistä ja itseluottamusta tavalla, jota kouluilla ei ole enää varaa sivuuttaa.
Tämä artikkeli liittyy suoraan siihen, miten Geego tarkastelee tutkimusta, vaikuttavuutta ja koulun arkeen juurtuvaa liikettä. Lue vaikuttavuudesta or Siirry etusivulle.
Motoriset taidot ovat yksi keskeisimmistä oppimisen, keskittymisen ja itseluottamuksen rakentajista.
Motoriset taidot eivät ole erillinen osa oppimista – ne mahdollistavat sen
Pitkään koulumaailmassa on ajateltu, että fyysinen ja kognitiivinen kehitys ovat erillisiä asioita. Tutkimus kertoo muuta.
Motorinen osaaminen on yhteydessä siihen, miten lapsi liikkuu, osallistuu ja sitoutuu oppimiseen. Se ei ole oppimisen sivujuonne vaan osa sen perustaa.
Liikunta ja oppiminen kulkevat yhdessä
Tutkimusten mukaan vahvemmat motoriset taidot ennustavat aktiivisempaa elämäntapaa ja parempaa oppimiseen sitoutumista (Logan ym., 2015).
Samalla on havaittu, että heikommat motoriset taidot ovat yhteydessä heikompaan suoriutumiseen esimerkiksi lukemisessa ja matematiikassa (van der Fels ym., 2015).
Yksinkertaistettuna: liike ei ole tauko oppimisesta – se on yksi sen edellytyksistä.
Lapset liikkuvat vähemmän – mutta heiltä vaaditaan enemmän
Arki on muuttunut nopeasti. Liikkuminen on vähentynyt, ruutuaika on kasvanut ja päivittäinen aktiivisuus jää liian usein suositusten alle.
World Health Organization arvioi, että suurin osa lapsista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
Samaan aikaan koulussa odotetaan keskittymistä, vaaditaan paikallaanoloa ja lisätään kognitiivista kuormaa. Yhtälö ei toimi.
Kun liike vähenee ja vaatimukset kasvavat, oppimisympäristö alkaa toimia lasta vastaan.
Pienikin liike vaikuttaa yllättävän paljon
Yksi käytännön kannalta helpottavimmista tutkimushavainnoista on, ettei liikkeen tarvitse olla suurta ollakseen vaikuttavaa.
Jo muutaman minuutin mittaiset liikehetket voivat parantaa keskittymistä, lisätä työskentelyrauhaa ja tukea oppimista luokassa (Donnelly ym., 2016; Watson ym., 2017).
Aivot tarvitsevat liikettä
Liike lisää aivojen verenkiertoa, tukee hermoston kehitystä ja vahvistaa toiminnanohjausta (Chaput ym., 2020).
Siksi jo lyhytkin liikehetki voi auttaa lasta palaamaan tehtävään valmiimpana, ei levottomampana.
Tämä ei ole mielipide – tämä on fysiologiaa.
Motoriset taidot rakentavat myös mieltä
Kun lapsi harjoittelee liikettä, hän ei harjoittele vain kehoa. Samalla hän harjoittelee yrittämistä, epäonnistumista, sinnikkyyttä ja itsesäätelyä.
Juuri siksi motoriset taidot rakentavat myös mieltä. Lapsi oppii kestämään keskeneräisyyttä ja tunnistamaan, että taito syntyy toistosta.
Pystyvyys, itsesäätely ja usko omaan osaamiseen
Tutkimukset osoittavat, että lapsen kokemus omasta pystyvyydestään vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hän osallistuu ja kehittyy (Harter & Pike, 1984).
Kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia liikkeen kautta, myös oppimiseen liittyvä rohkeus ja pitkäjänteisyys vahvistuvat.
Tämä kokemus syntyy tekemisestä – ei selittämisestä.
Ongelma ei ole tieto – vaan arjen rakenne
Me tiedämme jo, että liike on tärkeää. Silti se ei monessa koulussa kuulu arjen selkeään rytmiin.
Liike jää satunnaiseksi, irralliseksi eikä useinkaan jatku koulusta kotiin. Siksi moni hyväkin idea hiipuu ennen kuin siitä tulee tapa.
Useimmat ratkaisut epäonnistuvat samaan kohtaan: ne ovat liian lyhytaikaisia, liian raskaita tai liian irrallisia arjesta.
Ongelma ei siis ole tiedon puute. Ongelma on siinä, ettei arjen rakenne tue toistoa.
Mitä pitäisi muuttaa?
Jos hyväksymme, että motoriset taidot tukevat oppimista, liike parantaa keskittymistä ja pienetkin hetket riittävät, ratkaisu ei ole lisätä koulupäivään uusia massiivisia kokonaisuuksia.
Tarvitaan parempi arki: selkeä rytmi, toistuvuus ja jatkuvuus koulun ja kodin välillä.
Tässä myös digitaaliset ratkaisut on syytä arvioida tarkasti. Parhaimmillaan ne eivät lisää passiivista ruutuaikaa vaan ohjaavat lasta oikeaan liikkeeseen ja tukevat arjen jatkuvuutta.
Ratkaisu ei ole lisää tunteja vaan parempi arki.
Lopuksi
Hammaslääkärin tarkka käsi ei synny yhdessä päivässä. Se alkaa tasapainosta, koordinaatiosta ja kehon hallinnasta lapsuudessa.
Jokainen liike rakentaa jotakin. Kysymys kuuluu, annammeko lapsille mahdollisuuden rakentaa näitä taitoja joka päivä?
Jos koulu haluaa parempaa keskittymistä ja parempia oppimisen edellytyksiä, liike on nähtävä osana oppimista, ei siitä irrotettuna taukona.
Lähteet
Artikkelissa viitatut tutkimukset ja suositukset.
Logan, S. W. et al. (2015) Perusmotoriset taidot ja fyysinen aktiivisuus.
van der Fels, I. M. J. et al. (2015) Motoriset taidot ja kognitiiviset taidot lapsilla.
Chaput, J.-P. et al. (2020) WHO:n liikkumissuositukset.
Donnelly, J. E. et al. (2016) Fyysinen aktiivisuus ja oppimistulokset.
Watson, A. et al. (2017) Luokassa toteutettavat liikeinterventiot.
Harter, S. and Pike, R. (1984) Koettu pystyvyys lapsuudessa.
Lue vaikuttavuussivulta laajemmin siitä, miten liike, motorinen osaaminen ja oppiminen kytkeytyvät toisiinsa koulun arjessa. Lue vaikuttavuudesta.
Tutustu tutkimukseen, lue Geegon vaikuttavuudesta tai aloita yhdellä luokalla ja tee liikkeestä osa arkea. Aloita omalla luokallasi, Tutustu vaikuttavuussivuun or Palaa etusivulle.